Sairaspäivät hyödyksi käyttäen

Eli en ainakaan tee koulujuttuja :      ) Kuten niin moni muukin meän luokasta, niin tulinpa mieki sitte kipeäksi, flunssa ja niin edelleen. Hiljaisen sairastelupäivän ratoksi olen katellu areenalta dokumentteja, ja nytten kuuntelen Magenta Skycodea (joka on uusi rakkaus) sekä lueskelen huonolla englannin kielen taidolla Country Living-lehteä
Katsomani dokumentit olivat tosiaan

Dok: Ostari - massakulttuurin mekat

Silminnäkijä: Väärennetty ruoka

ja

Amazon-virran varrella

Näistä inspiroituneena totesin että joskus vielä tahtoisin käydä Perussa, ja ajatus omavaraistilasta tietenkin vain vahvistui. Ajattelin, että eikö olisikin hienoa jos olisi myös alpakka; muutama lammas, alpakka, muutama lehmä, pari kanaa, mehiläispesä.. Peruun olisi hieno mennä vaihtoon, perheeseen joka elää juurikin tuolla alpakan kasvatuksella. Tehdä aivan fyysistä työtä, nähä ja kokea.

Maatilan perustaminen ja yhteiskunnan koneistosta irtautuminen kiehtoo aina sitä enemmän mitä enemmän tietoa tästä maailmasta ja meiän järjettömyydestä saan. Miten vaikeaa täällä on elää parhaimmaksi katsomallaan tavalla, mikäli se tapa on esimerkiksi vegaanius, ja kuinka uskomattoman typeriä osataan olla. Kulutus ja voiton tavoittelu ennen kaikkea, mutta sehän on jo tuttu kehtolaulu. Hyvä laulaa sitä itsekkin, näin tietokoneen, netin, ulkomaalaisen lehden ja kaikkien nielemieni kemikaalisoppien (=lääkkeiden) kanssa

Sittenpä tästä lukemastani lehdestä, tälläinen löytyi:

http://www.somethingandson.com/images/car%20park%201.pdf
http://www.somethingandson.com/images/car_park.jpg
ei voi muuta sanoa kuin
heh, wauh : D
kerran vielä minäkin keksin oikeasti jotakin hyödyllistä, enkä nyt tarkoita tässä tällä hyödyllisellä juuri tuota autopuutarhaa, vaan Something&Sonin ideologiaa yleensä, titta själv eller hur det sägs
http://www.somethingandson.com/

Hei äiti

Weeh, pari viime päivää on olleet tosi hyviä! Pitkään aikaan ollut niin hyvä olo että on jaksanut tehä läksy

Ihana ko ei tartte enää murehtia kehosta

eli, se alkaa nyt yhteistyöhön luultavasti : D

Kurkkasin ikkunasta ulos ja näin jonku hiton helsinkiläisen

Aina tulee kateelliseksi ko Marian kanssa keskustelee, niinko tännäänki! Oli mukava jutella ja nähä ja niin :3

Mitä eniten odotan pois kotoa muutolta:
- Paremmat dyykkausmahdollisuudet
      (Lehtiroskiksissa varmasti paljon suuremmat valikoimat, ja useampia kauppoja roskiksineen ehkä jopa lähempänä..)
- Jee paremmat kirjastot ja erityiskaupat ja divarit ja kirpparit ja ja ja
- Hiljaisempi elämä, se että tuolit ja tavarat liikkuu vain kun niitä itte liikuttaa
- Se että saisi kuttua kotiinsa kenet tahtoo, elää siinä rytmissä ko tykkää ja soitella sitä musiikkia mitä tahtoo ruokaa laittaessa

Suuret unelmat :') Tietysti suurta ja mahtavaa ovat myös kaikki tapahtumat, paikat ja mahdolliset harrastukset joita isompi paikka voisi tuoda

Tuntuu että pitäisi kirjoittaa jotain hienoa ja upeaa ja häikäisevää! Mutta enhän itsekkään ole sellainen, niin ehkä tämä sallitaan. Terkkari käski jutella äidin kanssa. Uusi terkkari on oikeasti tosi mukava ja kiva tyyppi, sai sanottua vakavia asioita niin ettei ne ahistanu enää niin paljon, ja toisaalta sai kaikki jutut myös käsiteltyä rajallisessa ajassa, mikä ei yleensä ikinä onnistu minun kanssa. Kehotti lähtemään intterreilille, ttrrr, ja ihastuin ajatukseen (ajattelin, että jos pyydänkin valmistujaislahjaksi kansallispuvun sijasta reilirahaa) <--mistä isä varmasti pitäisi enemmän

Ollaanko rannalla, saarella keskellä jokea. Tietenkin tuntuu aina, että ruoho on vihreämpää siellä missä sie et ole

Mutta niinhän se käyttäminen kuluttaa värejä

Sunnuntai on mun mummun

Viime aikoina on useasti käynyt mielessä, että tahtosimpa kirjoittaa blogiin. Nytte sitte puolivahingossa tehin tämän, ja kun tarkemmin aloin miettimään, niin eipä ollut järkeä.
 Ne jotka tätä lukee, ovat mitä suuremmalla todennäköisyydellä kavereitani ==> tietäävät muutenki mitä päivissäni on, pikku pääni pyörimiset ja niin
Plus, ne jotka tätä lukee, ovat suurilla kertoimilla kavereitani, joten pitäisi miettiä mitä sitä kirjoittaa. Ei ehkä voisi kertoa juuri niistä asioista jotka puhuttaa, kun näin piskuisessa paikassa eivät etes salanimet avittaisi. Anteeksi kullat, en halua teiän tietävän kaikkia likaisia tapojani tai sitä että viljelen hamppua kaapissani :3
 Lisäksi tämä kirjoittaminen tähän valkoiseen boksiin on jotenkin ärsyttävää, joko tämä temppuaa tai minä olen ääliö (jälkimmäinen on todistetustikkin kyllä tosi, ensimmäisen joku normaali ihminen voisi todeta)
 Lopputulos:
Taitaa olla parempi että teen niin kuin ennenkin, ja kerron elämäni suurista asioista kaksi kertaa viikossa asuntoautossa

Toisaalta, tämä on nyt joka tapauksessa olemassa
jokatapauksessa
onko se yhdyssana